Saarijärven Julmat Lammit

22.6.2015

Kävin viikko sitten reissulla kotikonnuillani Saarijärvellä, Keski-Suomessa, jossa kävimme samalla retkeilemässä Julmilla Lammilla. Julmat Lammit ovat kehän kiertävä eräpolku ja luonnonsuojelualue, joka sijaitsee noin 9 kilometriä Saarijärven keskustasta Kokkolan suuntaan (kartta aloituspisteestä ja parkkialueesta löytyy postauksen lopusta). Kyseinen luontoreitti on osa Runebergin luontopolkua, joka kiertää Kolkanlahden kylän maastossa. Koko polku on kokonaisuudeltaan noin 12 kilometriä ja se alkaa Säätyläiskotimuseon pihasta, kulkee mm. läpi metsien, Puuhapuisto Veijarin ja Ahvenlammen camping-alueen viertä päätyen Julmien Lampien kierrokseen. Tällä reissulla kävimme kiertämässä vain pelkän Julmien Lampien osuuden, joka on noin kolmen kilometrin mittainen reitti.

Julmat Lammit -luontopolun lähtöpiste.

Polun maasto on melko vaikeakulkuista, joten retkelle kannattaa varata aikaa, vaikka itse reitti onkin melko lyhyt. Polku kiertää kolmen lammen ympäri, tosin kesän kosteudesta ja vesien korkeudesta riippuen paikalta voi löytää myös yhden pikkuruisen lammen lisää. Korkeuserot ovat paikoitellen huimat. Korkeimmille ja vaikemmille kohdille on rakennettu portaita ja kaiteita turvaamaan ja helpottamaan kulkua. Kulkiessamme poluille oli kuitenkin mm. kaatunut paljon puita, joten eteneminen oli paikoitellen hidasta. Reitin varrelta löytyy näköalatasanne, nuotiokatos polttopuineen, ulkohuussi sekä uimapaikka.

Luontopolun alku on leveähköä metsäpolkua. Ison maantien meteli jää nopeasti taakse, kun polku suuntaa syvemmälle metsään. Reitti on merkattu valkoisin maalitäplin puiden runkoihin, mutta alueella ei kovin paljoa eri polkuja kulje, joten oikealla reitillä on helppo pysyä. Itse pidempi Runebergin eräpolku on merkitty sinisin logotolpin, joten molempia merkkejä löytyy reitin varrelta.

Maisemaa ensimmäiseltä lammelta, näköalatasanteelta kuvattuna.

Polkua ei tarvitse kulkea pitkällekään, kun ensimmäinen lampi siintää jo alapuolella. Maisemat alas lammelle ovat upeat, kun retkipäivämme vaihteleva sää on muuttunut juuri sopivasti aurinkoiseksi. Lammen ylle on rakennettu suojakaiteet sekä näköalatasanne, josta voi ihailla maisemia pitkulaisen lammen yllä. Alamme heti vertailla kuinka korkealla vedet ovat tänä vuonna ja bongaamme samalla alla uivan sorsaperheen. Korkealta voi samalla ihailla maisemia kauemmaksikin.

Julmat Lammit ja näköalatasanne.

Näköalatasanteen jälkeen jatkamme polkua hieman ylöspäin ja lopulta alaspäin lammen viertä metsän suojissa. Saavumme samaisen lammen päätyyn, jossa on taas yksi aidattu näköalapaikka. Alueelta näkyy hieno maisema alas lammelle. Pakko kaivaa pidempi objektiivi esiin ja samalla napsia kuvia alla polskivista linnuista.

Seuraava pätkä on jo melko vaikeakulkuista maastoa. Paikoitellen kivet ovat niin korkeita, että reittiä alaspäin saa hieman hakea ja koira pitää nostaa korkeimpien kohtien yli. Saavumme kuitenkin pian toiselle lammelle, jonka vastarannalla näkyy hienoja kiviröykkiöitä ja komeaa louhikkoa. Takaisinpäin tulevan reitin voi nähdä lammen toisella puolella, kun toiset retkeilijät kulkevat polulla korkealla kallioiden päällä.

Maisemaa toiselta lammelta.

Kuvat seuraavalta pätkältä jäivät hieman vähäisiksi, sillä sadekuuro yllätti ja kuljimme kolmannelle lammelle rivakampaa vauhtia. Sade kuitenkin väistyy kun saavumme lammen rannalle. Kivikkoinen vastaranta on komea, harmi vain ettei nyt ole peilityyni sää, kuten joskus on ollut. Silloin rannasta ja kallioista on saanut tosi hienoja heijastuskuvia. Kolmannen lammen päädyssä on reitin käännöskohta, josta polku jatkuu lampien toista rantaa takaisinpäin. Lammen päädyssä on myös taukopaikka, josta löytyy tulen tekoa varten retkikatos ja rannasta laituri ja uimapaikka.

Maisemaa kolmannelta ja isoimmalta lammelta.

Julmien Lampien retkikatos.

Minä ja Haiku-koira.

Polku jatkaa lammen toista reunaa myötäillen takaisinpäin. Louhikkoinen ranta, kirkas vesi ja upea auringonpaiste antoivat kyllä tilaisuuden räpsiä paljon upeita kuvia. Lammen jälkeen reitti kulkee melko tasaisesti lievää nousua. Kulku ja maasto on kuitenkin paljon helppokulkuisempaa kuin reitin alkuosuus, osittain myös siksi, ettei niin suuria korkeuseroja ole, vaan polku jatkaa yleisesti hieman matalammalla.

Maisemaa ensimmäiseltä lammelta, toisesta suunnasta.

Kuljemme pääasiassa metsässä, mutta välillä puiden takaa pilkahtaa vettä. Yhden lammen ohitamme korkealla kallioiden päällä, mutta puut peittävät sen verran maisemaa, että kokonaismaisemakuvaa ei saa otettua. Hetken kuljettuamme saavumme lammen rantaan, joka on lammista ensimmäinen. Upeat kallionseinämät siintävät ylös ja ylhäällä kallioiden päällä näkyy näköalatasanne, josta ihailimme jo aiemmin maisemia.

Loppumatka sujuu metsän siimeksessä, kunnes saavumme portaille, jotka vievät takaisin polun alkupäähän. Tänne on kyllä tultava taas pian uudestaan! Suosittelen käymään vaikkapa vain ohi ajaessakin ja jos on kiire, matka ensimmäiselle näköalatasanteellekaan ei ole pitkä ja jo siitä on hienot maisemat. Louhikkoiset kirkasvetiset lammet, jylhät kallionseinämät ja synkät metsät luovat aivan omanlaisensa tunnelman paikalle.

Artikkelien selaus

← Kuopion Neulamäen näköalatorni

Pyhä-Häkin kansallispuisto, Saarijärvi →